Rooman valtakunta

Tälle sivulle tulee tietoa Rooman valtakunnan historiasta, politiikasta, kulttuurista ja viimeaikaisista tapahtumista.

Keisari Vespasianuksen hallintokausi

Roma locuta, causa finita (Asia on loppuun käsitelty)
Keisari Vespasianus nousi valtaan niin kutsutun neljän keisarin vuoden kahinoissa. Keisari Vespasianus on ensimmäinen pidempään Roomaa hallinnut itsevaltias sitten jumalaisen Augustuksen päivien. Kun keisari nousi valtaan, epäiltiin hänen seuraavan edeltäjiään karkotukseen tai hautaan nopeammin kuin kaksi vuotta olisi kulunut. Keisari on kuitenkin hallinnut ikuista valtakuntaa jo lähes kymmenen vuoden ajan, osallistuttuaan politiikkaan sekä konsulina (mm. Juudea), että senaattorina. Keisarin Neron hullujen vuosien ja tätä seuranneiden vallankaappausten ja niin kutsutun neljän keisarin vuoden jälkeen, Vespasianus oli raikas tuulahdus Rooman ummehtuneelle politiikalle, joka ennen kaikkea rauhoitti kaupungin kiivaaksi käyneet valtataistelut, keskittyi kaupan elvyttämiseen ja toi roomalaisille jälleen yltäkylläisen elämän.

Divide et impera (hajota ja hallitse)
Siinä missä keisari Vespasianus on saanut nauttia hyvistä hallitusvuosista, hänen perhe-elämänsä on herättänyt juoruja ja huhuja. Poliittisen uransa alussa keisari avioitui pieneen ylimyssukuun kuuluvan Flavia Domitillan kanssa ja liitosta syntyi kaksi poikaa, prinssit Titus ja Domitianus. Kun rouva Flavia menehtyi toistakymmentä vuotta sitten, keisari alkoi esiintyä Caenisa-nimisen naisen kanssa, eikä välittänyt Rooman ylhäisön hämmästyksestä: eihän nainen edes ole ylhäissyntyinen. Vahvistamaton huhu väittää Caenisan olevan keisarinna Flavian entinen orjatar, joka keisarinnan kuoltua onnistui luikertelemaan Vespasianuksen suosioon. Parilla on yksi tytär, prinsessa Flavia. Keisarin ja tämän poikien välit ovat olleet aina tulenarat ja molemmat prinssit ovat onnistuneet ärsyttämään isäänsä. Huikentelevainen Domitianus on kuin isänsä kuva nuoremmilta vuosilta, eikä keisari ilmeisesti pidä siitä, että häntä muistutetaan nuoruutensa hölmöistä tempauksista, mutta rauhallinen ja vetäytyvä prinssi Titus on todellinen epäonnistuneen poliitikon kuva. Keski-ikää lähestyvä prinssi on onnistunut möhlimään useita neuvotteluja, joihin hän on isänsä edustajana lähtenyt ja sen sijaan, että harjoittelisi retoriikkaa sekä sotataitojaan, prinssi on täysin höyrähtänyt filosofisten pohdiskelujen maailmaan. Prinssi on leskimies, jonka keisari ja senaatti olisivat toivoneet solmivan Rooman valtakunnan asemaa edesauttavan liiton esimerkiksi Egyptiläisen prinsessan kanssa, mutta Tituksen huhutaan loukanneen tätä arvoisaa neitoa niin pahasti, että kauppasuhteet Egyptiin huonontuivat merkittävästi.

Viime vuosien aikana prinssi Titus on sananmukaisesti hautautunut kirjastoonsa yhdessä läheisen ystävänsä, oppi-isänsä senaattori Helvediuksen kanssa, joka on suorasukaiseen tapaansa uskaltanut myös arvostella Vespasianuksen hallintotapaa senaatissa pitämissään puheissaan. Keisarille lapsistaan läheisin vaikuttaakin siis olevan toisesta liitosta syntynyt tytär Flavia, jota keisari ja keisarinna ovat palvoneet, eikä nuorelta neidolta ei ole puuttunut mitään. Lähes ottopojan aseman hovissa on saavuttanut myös senaattori Aurelianus, menestynyt sotilaskomentaja ja poliitikko, johon niin keisari, senaatti kuin Rooman kansakin ovat luottaneet. Aivan hiljaittain saapuneet uutiset senaattori Aurelianuksen kuolemasta ovatkin saattaneet hovin ja senaatin sekaisin.

Viimeisimmän skandaalin aiheutti prinsessa Flavia, joka oli lähetetty keisarin sukulaisten luo maaseudulle, suojaan hovin synkältä tunnelmalta ja äitinsä sairaudelta. Neito ilmaantui yksin, vain pienen saattueen kera, miekka vyöllään keskellä yötä isänsä palatsiin. Paitsi, että oli ilmiselvästi palannut Roomaan ilman lupaa, Flavia oli myös yhtä ilmeisesti raskaana. Ilmiselvää oli myös se, että prinsessan oli täytynyt odottaa lasta jo lähtiessään ja Vespasianus käänsi palatsin ympäri löytääkseen tyttärensä viettelijän. Koska tapana oli, että keisarilliset äpärälapset lähetettiin provinsseihin kasvatettavaksi, ryhtyi senaatti saman tien toimiin, löytääkseen soveliaan perheen lapselle.

Politiikka

Per curia (senaatin kautta)

Rooman senaattia, joka valmistelee päätökset keisarin allekirjoitettavaksi, on johtanut puhemiehen ominaisuudessa jo lähes kahdenkymmenen vuoden ajan ikäloppu Triberius. Triberius tunnetaan leppoisana miehenä, joka politiikan lisäksi nauttii hyvästä viinistä ja nuorten neitosten seurasta.

Toinen arvostettu ja kunnioitettu senaattori, jota arvostivat sekä keisari, hovi kuin koko Rooman kansa, on senaattori Aurelianus. Tämä on vankkumaton keisarin kannattaja, suuri sotastrategi ja karismaattinen johtaja jota legioonat ovat valmiita seuraamaan vaikka varmaan kuolemaan. Kansan keskuudessa kerrotaan tarinoita Aurelianuksen urotöistä ja oikeamielisyydestä. 

Kolmas tunnettu poliittinen vaikuttaja ja pitkään senaattorina pysynyt Floranus Liberalis, on keisarin lanko tämän ensimmäisen avioliiton kautta. Senaattori Floranuksen tiedettiin olevan hyvin kiintynyt edesmenneeseen sisareensa ja tämän kuolemasta asti Floranus on purnannut Vespasianuksen hallintoa vastaan, kuluneen vuoden aikana lisääntyvässä määrin.

Muita merkillepantavia senaattoreja ovat retoriikan taitaja ja keisarin sekä tämän nuoremman pojan Domitianuksen hyvä ystävä Eprius Marcellus, keisarin vanhemman pojan Tituksen opettaja ja ystävä filosofi Helvedius, nuori mutta hyvin nousujohteisen uran rakentanut Aulus Veiento ja kansan oikeuksien intomielinen puolustaja Lucius Silvus.

Uusista senaattoreista huomion arvoinen on Trajanus nuorempi. Aiemmin Armenian konsulina toiminut mies nousi senaattiin Armenian levottomuuksissa kuolleen Trajanus vanhemman paikalle alkuvuodesta 79, mutta ei ole ehtinyt Roomaan rauhoitellessaan aluetta. Häntä on edustanut vaimo Amelia Cinnus.

Causa Mortis? (epäonnen syy) - Hovielämä hiipuu
Syksyllä 1078 koko hovin suunnattomaksi suruksi ilmoitettiin keisariperheen palattua Roomaan lomalta Kreikasta, että keisarinna Caenisa oli vakavasti sairas. Vespasianus oli syvästi huolissaan ja purki ärtymyksensä jokaiselle, jota vain saattoi syyttää vaimonsa sairaudesta. Ei mennyt kauaakaan, kun koko Rooma oli vajonnut synkeyden ja syvän epätietoisuuden tilaan, jollaista edes vanhimmat ikuisen kaupungin asukkaat eivät muistaneet ennen kokeneensa. Lääkäri toisensa jälkeen epäonnistui parantavan lääkkeen löytämisessä eivätkä papitkaan mahtaneet taudille mitään. Koko Senaatti, kuten myös hovi oli tietysti hyvin huolissaan keisarinnan sairaudesta. Keisarinna kuolisi. Olisi vain ajan kysymys milloin.

Joidenkin mielestä juuri tällaisia tilanteita varten senaatti oli yhä olemassa ja valmis huolehtimaan valtakunnan asioista, kun keisari tarvitsi kaikki voimansa omien huoliensa voittamiseen. Kaikki eivät kuitenkaan ole olleet aivan samaa mieltä. Puhuttiin siitä, kuinka täysin Vespasianus oli laiminlyönyt valta-kuntansa ja hylännyt kansansa. Viimeisten kahden vuoden aikana keisari ei ole tehnyt ainoatakaan järkevää päätöstä. Keisarinna on nyt riutunut hivuttavassa sairaudessaan jo toista vuotta, eikä merkkejä parantumisesta ole. Joidenkin mielestä Caenisa vain pitkittää keisarin kärsimystä kieltäytymällä kuolemasta, kun taas toisten näkökulmasta toivoa on vielä.

Kulttuuri ja uskonto

Keisariajan Rooma on...

Rooman mahtisuvut:

Keisarisuku - Valtaannousunsa myötä keisari Vespasianus on nostanut oman sukunsa Rooman valtaeliittiin

Cinnus - Ikivanha ja satumaisen rikas ylimystösuku, jonka jäseniä vaikuttaa niin päivän politiikassa, kuin merkittävissä sotilaallisissa ja uskonnollisissa viroissa. Jupiterin viimeisin ylipappi Flamen Dialis oli  Cornelius Cinnus, tämän nuorempi veli Augustus Cinnus on merkittävänä komentajana Britannian sotaretkellä ja  edellisten sisar Amelia on naimakaupan myötä päätynyt senaattori Trajanus nuoremman asianhoitajaksi Roomassa.

Liberalis -


Homo homini lupus (ihminen on ihmiselle susi)
Ikuisen kaupungin hovi on elänyt viimeiset kuukaudet ennen näkemätöntä hiljaiseloa, sillä juhlien järjestäminen kiellettiin ankarasti keisarin käskystä, mikä on aiheuttanut tietysti ennennäkemätöntä närää ylimystön keskuudessa ja lisäksi myös senaatin toiminta on lakannut lähes tyystin. Huhu siitä, että keisari aikoo lakkauttaa senaatin valtaoikeudet ja lähettää senaattorit lomalle lähti kiertämään muutama kuun kierto sitten. Huhu on herättänyt huolta, sillä keisari voisi epävakaudessaan ajaa Rooman valtakunnan tuhoon. Senaatissa asiasta ei luonnollisesti ole uskallettu puhua suoraan, mutta yleinen mielipide on, että senaatti on uhrautuvasti pyrittävä tukemaan keisaria näinä vaikeina aikoina taatakseen valtakunnan menestyksen.

Tämän pidemmälle ei kuitenkaan ole päässyt, sillä senaatin asema on vaikea. Senaattorin asema on palkkiovirka, eikä koiran kannata purra sitä ruokkivaa kättä. Senaatti kokoontuu toki säännöllisesti, lähinnä riidelläkseen milloin mistäkin ja nauttiakseen runsaista tarjoiluista, mutta varsinaiset päätökset tehdään pienemmissä piireissä. Senaatin puhemies, iäkäs Tiberius ei useinkaan ole vaivautunut kuuntelemaan kinastelua, ja koska puhemiehen tehtävänä on välittää senaatin terveiset ja päätökset keisarille, senaatin ja itsevaltiaan välille on viime kuukausien aikana syntynyt ammottava juopa. 

Civis Romanus Sum (Rooman kansalainen)
Ylhäisön harrasteena (sekä vakavampana, että kevyempänä) on antiikin ajan ihanteiden mukaisesti filosofinen pohdiskelu, jota useimmiten harjoitetaan hyvässä seurassa, vielä paremman viinin kyydittämänä. Filosofinen pohdiskelu ja vielä paremmin väittely on mieluisa ajanviettotapa ylhäisölle, ja erityisesti viimeaikoina, keisarin kiellettyä vauhdikkaammat ja riettaammat juhlat, pieniä seurueita on voinut tavata keskittyneenä väittelyihin ja keskusteluihin. Viimeviikkojen keskustelujen keskeisiä aiheita ovat olleet mm. ihmisen (=rooman kansalaisen) ja barbaarin väliset erot...

Dis aliter visum (Jumalat näkevät toisin)
Roomalainen Pantheon on moninainen ja moniulotteinen. Jumalia ja jumaluuksia on olemassa lähes jokaiselle arkiselle ja juhlavammalle tapahtumalle ja tilaisuudelle. Käytännössä tässä pelissä keskitytään puhumaan kahteen keskeiseen jumaluuteen liittyvistä poliittisista ja kulttuurisista ilmiöistä.

           Jupiter
           Vesta

Lisäksi pelimateriaalissa ja hahmoissa mainitaan muutama vähäisempi jumaluus:
          Juno
          Minerva

Ylhäisön elämä

Aquila non capit muscas (Kotka ei ole kiinnostunut hyttysistä) 

aatelisten elämästä ja arjesta....


Vestis virum facit (Vaatteet tekevät miehen) 

pukeutumisesta...